Tärkeimmät huomiot: Vaikka Trumpin hallinto mainostaa julkisesti Venezuelan öljyvaroja, tämä on vain "poliittinen peite" sotilaallisen toiminnan edistämiseksi kotimaan äänestäjille. Pentagonin strategisessa mittakaavassa Venezuelan öljyllä ei ole enää samaa strategista arvoa kuin Irakin öljyllä vuonna 2003.
1. Strateginen paradigman muutos: sukupolven siirtyminen "Energiasta" "Materiaaleihin"-Öljyn korvaavat tärkeimmät mineraalit: Pentagon on nostanut avainmineraalit (kuten tantaali, antimoni, koboltti ja harvinaiset maametallit) samaan strategiseen prioriteettiin kuin polttoaine; nämä materiaalit ovat perustavanlaatuisia nykyaikaisille asejärjestelmille. Toimitusketjun turvallisuus: Yhdysvallat on 100-prosenttisesti riippuvainen 12 tärkeimmän mineraalin tuonnista, kun taas Kiina hallitsee suurinta osaa maailmanlaajuisesta jalostuskapasiteetista.
Venezuelan "sininen kulta": Venezuelan Orinocon kaivosalueella on valtavat strategiset kupari-molybdeeni (tantaali), kasiteriitin ja harvinaisten maametallien varannot; nämä resurssit ovat ratkaisevan tärkeitä tarkkuus{1}}ohjattujen ammusten ja elektronisten järjestelmien kannalta.
2. Kiinan toimitusketjun monopolin ja valvonnan rikkominen: Kiinalaiset ostajat eivät vain käy kauppaa markkinoilla, vaan myös harjoittavat suoraan "operatiivista valvontaa" Venezuelan kaivoksissa tehden tiivistä yhteistyötä paikallisten aseellisten ryhmien ja ministeriöiden kanssa. Pesumekanismi: Kolumbian ja Brasilian kautta Venezuelalaiset materiaalit merkitään uudelleen ja toimitetaan kiinalaisille sulattoille, ja ne jopa virtaavat takaisin Yhdysvaltain puolustustarvikeketjuun.
Vientirajoitusten vastustaminen: Kiinan vuonna 2025 käyttöönotettavien harvinaisten maametallien vientirajoitusten edessä Yhdysvaltojen on käytettävä voimaa saadakseen nämä korvaamattomat resurssit takaisin hallintaansa ja murtaakseen "strategisen ympyrän".
3. "Adversary Alliancen" karkottaminen: Kiinan, Venäjän ja Iranin strateginen lähentyminen perustuu Pentagonin toiminnan hyväksymiseen, sillä Venezuelasta on tullut ainoa paikka, jossa Yhdysvaltojen kolme suurta vastustajaa ovat luoneet operatiivisen läsnäolon ja synnyttäneet päällekkäisiä uhkia: Iran (hyökkäysvoimavarat): Iran on perustanut yhden Venezuelan tuotantolaitoksia 2000 kilometriä, mikä riittää iskemään Yhdysvaltain mantereelle. Venäjä (sotilaallinen integraatio): Aiemmin Ukrainassa operaatioita johtaneen kenraalin johtama venäläinen neuvoa-antava ryhmä on integroinut ilmapuolustusjärjestelmiä ja signaalitiedusteluverkostoja Venezuelassa ja perustanut "pääsyn vastaisen/alueen estävän" järjestelmän Karibialle. Synergistiset vaikutukset: Kolme valtaa vahvistavat toisiaan alueellisesti-Kiinan viestintä tukee venäläistä tutkaa, ja Venäjän koulutus suojaa kiinalaisia kaivoksia ja iranilaisia tehtaita.
4. Miksi öljy ei ole enää ydin? Artikkelissa verrataan vuoden 2003 Irakin sotaa Venezuelan toimiin vuonna 2026 osoittaakseen öljynarratiivin strategisen epäonnistumisen nykyhetkellä: Tuotanto ja hinnoitteluvoima: Vuonna 2003 Irakin päivittäinen tuotanto ylitti 3 miljoonaa barrelia, mikä antoi sille merkittävän maailmanlaajuisen hinnoitteluvoiman; Vuonna 2026 Venezuelan tuotanto on pudonnut noin 700 000 tynnyriin ja sen strateginen asema on marginalisoitunut. Infrastruktuurin tila: Irakin infrastruktuuri oli suurelta osin ehjä ja se voitiin palauttaa nopeasti; Venezuelan infrastruktuuri on tällä hetkellä vakavasti heikentynyt, mikä vaatii satoja miljardeja dollareita jälleenrakentamiseen.
Geostrateginen arvo: Irak hallitsee Persianlahden kuristuspistettä ja öljydollarin hegemoniaa; Venezuelalla ei vain ole hallintaa tässä kuristuspisteessä, vaan se on myös pitkään syrjäytynyt globaaleilla markkinoilla. Todelliset kohteet taistelussa: Vuoden 2003 sotilasoperaatiossa ensisijaisena tavoitteena oli öljytilojen haltuunotto; Yhdysvaltain vuoden 2026 ilmaiskuissa kohteena olivat vain poliittiset ja sotilaalliset kohteet, kuten komentokeskukset, eivätkä Venezuelan osavaltion -oman öljy-yhtiön (PDVSA) tuotantolaitokset vaurioituneet, mikä vahvistaa, että öljy ei ollut ensisijainen kohde.
